Tajusin eilen, että sateen tuoksu on ehkä parasta ikinä. Kun avaat ikkunan sateen jälkee ja se tuoksu oikeen tulvii sisään. Muutenki rakastan sadetta. Se saa mut tuntemaan itteni eläväksi, kun kävelen kaatosateessa ja sade piiskaa kasvoja.
Elämän pieniä nautintoja.. 🙂 Ei kaiken tarvitse aina olla niin isoa ja suurta, jotta me tultaisiin hyvälle tuulelle. Pienetkin asiat voi tehdä päivästä kauniin ja ihanan, kun vaan muistaa avata silmänsä niille. Mutta kaikkia elämän iloa tuovia asioita ei voi jättää luonnon, tai muiden ihmisten hoidettavaksi. Jokainen meistä vois opetella sanomaan toiselle pienen piristävän kohteliaisuuden silloin tällöin. Tai edes vilauttaa pienen hymyn, se ei ole paljoa vaadittu. Kun annat toiselle onnea, saat sitä joskus itsekkin takaisin. Meillä järöillä suomalaisilla on paljon opittavaa muiden maiden kulttuureista.
Oon myös huomannut, että elämässä niitä hyviä asioita tapahtuu just silloin, kun niitä vähiten odottaa. Mutta samoin ne pettymyksetkin tulee yhtä yllättäen kulman takaa. Mut meillä on vain tää yksi elämä, ja jokainen päivä on seikkailu. Meni syteen tai saveen mä aion uskaltaa oppia ottamaan riskejä. Jos sattuisi niin, että kuolisin nuorena, niin voisin ainakin pilvenpäältä katsella tyytyväisenä, että uskalsin tehdä asioita ja nauttia. Siispä yritän nyt karistaa itsestäni nää turhat pelot ja epävarmuuden ja mennä täysillä sinne minne kohtalo vie. Kuoppien sattuessa matkalle mulla on mun rakkaimmat ystävät ja perhe, jotka tulee mut sieltä ylös nostamaan.
Kuunnelkaa tää biisi ja muistakaa nauttia jokaisesta päivästä!
Terveisin Miltsu ja Miskakisu
Ok jatkan lukemista ja joidenki kommenttejen laittamista 🙂
kiitoksia paljon.. 🙂 tuohon en osaa oikeastaan vastata. ehkä se on sitä, että en yritä kirjoittaa mitään, kaikki mikä tulee sanoina tänne ruudulle, on vaan suoraan ajatuksia mun pääni sisältä.. 🙂
Ööh. Oon lukenut sun blogias vähän aikaa ja kysyn sulta.. Miten sä osaat kirjottaa nuin kauniisti ! .